Kavionhoito

Varsat

Maitovarsan kavionhoito on aloitettava jo 12 - 14 päivää syntymisen jälkeen, jolloin kavion kannata alennetaan sen verran, että säde jotuu ottamaan osaa ruumiinpainon kantamiseen, säteen keskiuurrosta hieman suurennetaan ja anturapinta vahvistetaan tervalla. Parhaiten kaviot kehittyvät, jos varsalla on tarpeeksi liikuntaa kuivalla, mutta kivettömällä maalla. Tämä liikunta tarhassa tai mieluummin laitumella aloitetaan varsan ollessa 10 päivän vanha. Luonnollisissa oloissa varsan kavioiden kasvaminen ja kuluminen tapahtuu rinnan, mutta siitä huolimatta on joka 4. viikko tarkastettava kavioiden kunto, jotta mahdollisesti tapahtuneet muodonmuutokset joutuvat aikanaan korjatuiksi.

Kengittä kulkevien kavioiden hoito

Hoitamattomat, kauan aikaa kengittä pidetyt kaviot saavat ennen pitkää virheellisen, esim. käyrän, vinon tai liian laajan muodon ja kannatinreunasta lohkeaa kappaleita. Ne on sen takia joka 4. - 6. viikko säännöllisesti vuoltava. Avojaloin käymistä varten jätetään kaviot verrattain korkeiksi. Kannatinreuna pyöristetään laaja - ja suippokavioissa runsaammin, pystykavioissa vähemmän.
Avojaloin kulkeminen on paras hoitokeino ahdaskavioisuuden, sädemädän, hauraskavioisuuden ym. kaviovikojen parantamiseksi.

Kengitetyn hevosen kavioiden hoito

Kengitetyn hevosen kavioiden hoitoon kuuluu ennen kaikkea vuolemisen ja kengityksen uusiminen säännöllisin väliajoin, tehokas teroittaminen talvikelin aikana sekä kengityksen päivittäinen tarkastaminen, ovatko kengät vielä lujasti kiinni vai siirtyneet, onko jokin naula irtaantunut tai hokki kadonnut tai käynyt kelvottomaksi.
Voihan itse kenkäkin jonkin viikon kuluttua muuttua liian lyhyeksi ja pieneksi kavioon verraten, niin että kavio on kasvanut yli kengän ulkoreunan. Aikanaan korjatessaan voi hevosmies( hevoshenkilö) välttaa monta kenkien irtaantumis-, hivutus tai ontumistapausta.

Kaviot puhdistetaan säännöllisesti työhön lähdettäessä ja päivätyön loputtua. Kaviokoukulla poistetaan anturan ja kengän väliin sekä säteen uurroksiin kokoonunut lika ja sora. Viikoittain kaviot pestään puhtaiksi vedellä ja juuriharjalla. Hoitoa kaipaavat nimittäin pääasiassa kavioiden alaosat, kantakulmaukset, antura, säde ja säteen uurrokset, sillä nämä kavionosat etupäässä taipuvat kuivumaan ja käpertymään huonon hoidon seurauksena, ja säteessä ja säteen uurroksissa ilmestyy helposti sädemätä.

Järkiperäiseen kavionhoitoon kuuluu vielä hyvä pilttuun tai karsinan lattian kuivana ja puhtaana pitäminen sopivilla kuivikkeilla. Erittäin vaarallista on sen sijaan seisottaa hevosta palavassa lannassa, sillä siihen sisältyvät ainekset turmelevat lyhyessä ajassa sarveisaineen ja synnyttävät ennen pitkää sädemädän.

Hoitamaton kavio kuivuu kovaksi ja ahtaaksi, mistä seuraa, että sarveiskotelo painaa sisäosia ja hevonen alkaa ontua tai ainakin astua lyhyesti. Kavioiden kuivumisen ja kovettumisen huomaa jo alussa paitsi hevosen lyhentyvistä askeleista myös siitä, että hevonen liikkuessaan hakee tien pehmeimpiä kohtia.

Hyvällä kavionhoidolla ja kengityshuollolla voidaan siis ajoissa huomata esiintyvät heikkoudet ja virheet kavioiden kunnossa ja heti ryhtyä niiden korjaamiseen.( KENGITYSOPPI, L.J FABRITIUS)

 

Sivunalkuun