Kenkä kiinnitetään kavioon kengitysnauloilla, joiden koko ja lukumäärä riippuu hevosen koosta ja käytöstä sekä kavioseinämän paksuudesta. Käytettävien naulojen luku on 3 - 5 kengänhaaraa kohti ( 6 - 10 per kenkä ). Ne sijoitetaan, huomioon ottaen kaviomekanismin toiminnan, varvas- ja sivuseinämiin, kavion leveimpään kohtaan asti, viimeiset naulat ainoastaan pakottavista syistä kauemmaksi taakseppäin.
Ennen kiinnittämistä kengittäjä tarkastaa vieläkin kerran, ovatko naulanreiät oikeansuuruiset ja kavioseinämän suunnan mukaiset ja sopivatko ne täsmälleen valkoviivaan (sälekerrokseen, ja sen ulkoreunaan eli todelliseen valkoviivaan).
(KENGITYSOPPI, L.J FABRITIUS)

 

 

 

Naulat lyödään määräjärjestyksessä nim. ensin sisävarvasnaula, sitten ulkovarvasnaula, toinen sisä-, toinen ulkonaulajne. Naula asetetaan keskelle reikää viisteen kärkiulospäin (naulan leima kavioon päin) suunnattuna ja lyödään sisään pienillä keveillä ( noin 5mm kerrallaan) iskuilla, toisen käden peukalolla ja etusormella pitäen naulaa seinämän suunnassa. Sitten kun naula on kulkenut valkoviivasarven ja seinämän sisemmän pehmeän osan läpi, jonka huomaa siitä, että vastus suurenee ja kuuluu heleämpi ääni, kengittäjä muuttaa kätensä niin, että peukalo jää kengän päälle naulan tueksi ja muut sormet pitelevät kavioseinämää, siten tunnustellakseen , mistä naula tulee ulos. Vasta sitten, kun naulan kärki on tullut näkyviin oikealla kohdalla kavioseinämää ( 2- 3 cm korkeudelta), naula lyödään parilla voimakkaalla iskulla sisään. Sen kärki taivutetaan heti vasaralla kavioseinämää vasten, ettei kengittäjä tai hevonen loukkaantuisi.(L.J FABRITIUS)

Kun kaksi varvasnaulaa on lyöty, lasketaan jalka maahan ja tarkastetaan, onko kenkä oikealla kohdallaan vai onko se siirtynyt. Naulanpään kiilamuoto vaikuttaa sen, että kenkä naulaa lyötäessä jonkin verran siirtyy viimeksi lyödyn laulan puoleen, varsinkin jos naula on asetettu reiän ulkosyrjään.
(L.J FABRITIUS)

 

Sivun alkuun