Kengän muovaileminen ja sovittaminen epäsäännöllisiin kavioihin

 

Hevonen on kengitettävä sen oman rakenteen mukaan, riippumatta siitä mikä on hevosen käyttötarkoitus. (KENGITYSSEPPÄ-LEHTI 2/ 2001, THOMAS VON TROIL)


Hevosen luonnollinen tapa kantaa painonsa näkyy hevosen jalan liikkeissä. On tunnistettava millainen jalan asento on onko se luonnollinen vai sairalloinen.


Lisäksi on huomattava jalan liike millainen se on

Hajajalkaiset ja vieläenemmän hajavarpaiset vievät astuessaan kavionsa kaaressa sisällepäin= MELOMINEN (Kuva 88)

Suppujalkaiset ja suppuvarpaiset kaaressa ulospäin = KERIMINEN (Kuva 89)

Hajajalkaisen asentoiseen kavioon sovitetaan kenkä, jonka sisähaara on taottu toista tuntuvasti leveämmäksi. Sivukäänteitä käytetään silloin molempiin haaroihin.

Hajavarpaisessa jalka-asennossa, jolloin ylimalkaan kenkien sisähaara ja ulkovarvas kuluvat eniten, suurennetaan tukipintaa mikäli mahdollista näillä kohdin. Hivuttamisen välttämiseksi tehdään kengän sisähaaran ulkoreuna oikoisemmaksi ja pyöristetään huolellisesti.

Suppuvarpaisen asennon kavio vaatii kengän, joka on sisähaaraltaan aivan kannatinreunan tasalla ja ulkohaaraltaan mahdollisimman väljä. Hivuttavalle suppuvarpaiselle tehdään hivutuskengät, joissa sisähaarat ovat kaitaiset ja niiden reunat maanahtaat( pyöristetyt)

Virheellisissä jalka-asennoissa on aina sovitettava erikoiskengät, joiden avulla aikaansaadaan jalka-asentojen korjaantuminen, kuormituspinnan suunnan oikaisu tukipintaan veraten ja liikakuormitettujen kavionkohtien riittävä tukeminen.


Sivun alkuun